ERP:n PLINAI$ET
- eli fiktiivisiä tarinoita ERP:läisistä ja heidän naisistaan...

- osa 2: MITÄ HEILLE TAPAHTUI? Mukana Neuvolatäti, Tohtorinpoika ja Mela

Huikean uran Pallo-H*jen joukkueessa luonut Neuvolatäti heräilee työsuhdemökistään Tahkolla. Vieressä makaa hänen viimeinen valloituksensa, jonka Neuvolatäti nappasi Piazzasta pörräämästä. Elämä ammattilaisfutaajana nelosessa on helppoa; pelejä on yksi, korkeintaan pari viikossa. Eikä lahjakkaimpien tartte reenata. Vielä helpompaa ois ollu, jos syksyinen viitoseen tippuminen ois jääny voimaan, mutta perkele kun se Rautu ei taaskaan ottanu paikkaa vastaan...
Anyway, naisia Nilsbyn potkupallosankareilla riittää. Yhden illan hoitojen lisäksi Neuvolatädille on kertynyt yksi pidempikin suhde, viikon myrskyinen romanssi kuumaverisen kaunottaren kanssa. Neuvolatäti teki kuitenkin bänät saatuaan viidennen kerran paistinpannusta päähän...

Se oli rakkautta ensisilmäyksellä. Kun Tohtorinpojan ja hänen tennisopettajansa, hurmaavan ranskattaren mrs. Elyséen (uran kohokohta: toisella karsintakierroksella Ranskan avoimissa!) katseet ensi kertaa kohtasivat, Tohtorinpojalta menivät jalat alta. Tunto ei ole vieläkään palautunut, mutta ei hätää: mrs. Elysée työntelee rakastaan rullatuolissa oikein mielellään.
Kommunikointi on pieni ongelma, Tohtorinpoika ei puhu sanaakaan ranskaa eikä mrs. Elysée toisaalta muuta kuin ranskaa, mutta body-language on kansainvälistä: se toimii tenniskentällä, auton konepellillä, makuuhuoneessa, suihkussa, lentokoneessa, junan vessassa, elokuvateatterin takarivissä...

Melasta ei ole liiemmin kuultu sen jälkeen, kun hän lähti Nesteneidin perään Berliiniin. Vaikka Nesteneidin kossuheittojen, siideriheittojen ja poskiläpsyjen jälkeen Melan toinen silmä oli sokea, toinen musta ja vaatteet märkänä, Nesteneidin lähtö opiskeluihin Berliiniin ei jättänyt Melaa rauhaan; perään oli lähdettävä!
Se kuitenkin tiedetään, että Berliiniin asti Mela ei selvinnyt: työmarkkinatukirahat loppuivat jo Helsinki-Vantaalla, kun kymmenen hengen ja kymppitonnin kansainvälisessä korttiringissä Mela koputti viimeisenä - häntä aiemmin oli koputtanut jo viisi - ja mitä Melalla olikaan kädessä; ruutunelonen ja ristikolmonen...

- osa 1: AAMU, mukana Dudekki, Cowboy ja Liideri (+ sänkitukallinen Letti-Jaskaa)

Dudekki siristelee silmiään: kirkas aurinko pilkistää ikävästi suoraan silmiin petoslaisen kaksion likaisten verhojen välissä. Dudekin vieressä XXL-yksinhuoltaja Irma kääntää kylkeään ja jatkaa uniaan.
Dudekki nousee sängyn laidalle istumaan, ja iskee purkin pohjat itse askartelemallaan tykillä yläflyygään. Irma herää Pyörönkaaren kirpputorilta hankitun parisängyn narahdukseen.
Dudekki: - Onko sulla jotain pentujen rokotusruiskua? Pitäis värkätä uus tykki.
Irma: - En tiedä, mutta sun tykki oli aika vauhdissa eilen illalla.
Dudekki kömpii ylös ja lähtee etsimään ruiskuja keittiön paskaisista kaapeista.
Irma: - Penskat nukkuu vielä, älä herätä niitä.
Mutta liian myöhäistä. Joonas, 4v, roikkuu jo uuden isäpuoliehdokkaan karvaisessa sääressä ja kerjää huomiota. Dudekki yrittää potkia tenavaa pois jalastaan suunnistaessaan keittiön paksun likakerroksen peittämälle lääkekaapille.
Dudekki: - Paskat, ei täällä mitään oo, muuta ku paskaa! Voisit siivota täällä joskus.
Irma: - Siivoisit joskus itekkin kun täällä kaikki illat luuhaat. Monelta tuut tänään?! Tuu Snellun kautta!
Huuto kaikuu kuuroille korville. Ulko-ovi on jo käynyt, ja Dudekki on jo kaukana Petosen betonilähiön syövereissä…

Aurinko pilkistää hirsien välistä kirkkaasti. Kukko kiekuu, ja Cowboy herää. Cowboy haukottelee leveästi romanttisen lehmänpaskan hajun levitessä latoon. Cowboy herättää vieressään heinissä makaavan Cowgirlin, aidon eloveena-tytön vaaleine letteineen, ja ilmoittaa olevan jo ”kukonlaulun aika”.
Cowgirl: - Mutta kellohan on vasta kuus!
Cowboy: - Niinpä niin. Lehmät on ruokittava säännöllisesti. Ja nyt kun se Letti-Jaskakin lähti sinne Ylivieskaan sen fysioterapeutin perään ja lopetti lomittajanhommat, meidän täytyy tehdä mitä meidän täytyy tehdä.
Cowgirl: - Mä jään ainakin vielä nukkumaan.
Cowboy: - Jumalauta eukko! Jos aiot mun matkassa roikkua, niin sinähän teet niin kuin minä sanon! Tässä talossa määrää isäntä! Pittäähän tässä töitä tehä; ei se Escortin bensa ilmaista oo!
Cowgirl: - Just tosta asenteesta mä tykkään! Otat homman haltuun heti alusta asti ja näytät naiselle mikä on naisen paikka. Vähän niin kuin viime yönäkin…
Cowboy: - No niin no niin. Huvit huveina ja työt työnä. Ja nyt on työn vuoro!
Cowboy vetää Cowgirlinsa leteistä ulos ladosta ja yhdessä he astelevat kinttupolkua navetalle, missä lehmät odottavat jo aamulypsyä…

Liiderin herätys puijonlaaksolaisessa opiskelijakämpässä on tuskaisen makuinen: eilisilta maistuu suussa. Molemmilla puolilla makaavat K-18:n dance-floorilta mukaan tarttuneet kaksi KMF:n B-tyttöä.
Liideri (ajattelee mielessään): - Vittu jos ne on kuustoista, niin ne on kuustoista!
Liideri katsoo kuitenkin parhaaksi vetää housut jalkaan ja poistua kämpästä vähin äänin. Se ei kuitenkaan onnistu: lattialle putoavat puuhelmet herättävät vaalean Einin, ja kohta tumma Seidikin avaa silmänsä.
Eini ja Seidi (yhteen ääneen): - Mihin sä luulet meneväs?!
Liideri: - Öö… Himaan???
Eini: - Sä et mee mihinkään vaan tuut takasin.
Seidi: - Jep! Viime yö uusiks.
Liideri: - Ounou… Taas sitä mentiin…
Tytöt vetävät väsyneen Liiderin takaisin vällyjen väliin, mutta puhelin pelastaa Liiderin liialliselta fyysiseltä rasitukselta; ihan kaikkeen Liiderikään ei ilman sporttijuomia pysty!
Liideri: - Haloo?
Dudekki (puhelimen toisessa päässä): - Äkkiä tänne Petoselle. Mulla ei oo kyytiä, ja pitkät kalsarit jäi kotiin.
Liideri: - Sorry tytöt, I must go. See you next time…

Tämä tarina ei ole tosi, eikä sillä ole todellisuuspohjaa; kaikki on vain Melan (sairaan?) mielikuvituksen tuotetta… Vai onko sittenkään?!?
Lisäosia tulee ehkä joskus - tai sitten ei...